Viherseiniä tuottava suomalainen Naava tietää kaiken biofiiliasta eli luontoyhteyden tärkeydestä. Naava myy tai vuokraa asiakkailleen älykkäitä viherseiniä, jotka tuovat tiloihin kauneutta, vihreyttä ja hyvinvointia.

”Konseptimme on NaaS eli Nature as a Service”, sanoo Naavan asiakaskokemuksesta ja suurista tilasuunnitteluprojekteista vastaava Eeva Niemelä.

Naavan viherseiniä näkee Koneen kaltaisten suuryritysten pääkonttoreissa mutta myös esimerkiksi pienissä kampaamoissa. Nopeasti kasvava yritys toimii Suomen lisäksi jo 16 maassa. ”Kalustemainen viherseinä ja sen huolto on tyypillinen esimerkki hyvin toimivasta leasingpalvelusta”, sanoo Niemelä.

Kertaostoksena viherseinä tekisi isohkon loven minkä tahansa yrityksen budjettiin, mutta tuotteen kuukausivuokra jää verrattain kohtuulliseksi, noin pariin sataan euroon. Viherseinä näyttää hyvältä ja samalla luontoyhteys parantaa tutkitusti ihmisten hyvinvointia. Ja kun työntekijä viihtyy töissä, yrityksen tuottavuus paranee.

”Tuottavuus on monen tekijän summa. Parasta on, että siihen työnantaja voi vaikuttaa”, sanoo grenken myyntipäällikkö Joonas Myyry. Työhyvinvointia parantavia elementtejä työpaikalla voivat olla esimerkiksi modernit työkoneet, hyvät työvälineet, mukava tuoli, sähköpyörä ja toimiva esitystekniikka. ”Oli kyse sitten viherseinästä, tarkoituksenmukaisesta valaistuksesta ja laadukkaasta kahvista, työhyvinvointi on osa tuottavuuden kasvattamista”, Myyry painottaa.

 

Liisaamalla työnhyvinvointia tukevia hankintoja ja palveluja mahdollistat puitteet hyvälle työnteolle

 

Työhyvinvointiin ja yleiseen viihtyvyyteen panostaminen ovat asioita, joihin fiksut työntekijät työpaikkaa valitessaan kiinnittävät yhä enemmän huomiota. Monilla aloilla vallitsee nyt työvoimapula ja työntekijöillä on mistä valita.

”Työntekijää kiinnostaa, millaiset puitteet työnantaja tarjoaa työnteolle”, grenken suoramyynnissä loppuasiakkaiden parissa työskentelevä Myyry korostaa. Hänellä on sormi päivittäin työnantajakuvan pulssilla, kun hän on leasingasiakkaiden kanssa tekemisissä.  ”Kun asiakas haluaa investoida työntekijään, työhyvinvointiin budjetoidaan tietty summa esimerkiksi kolmeksi vuodeksi”, hän sanoo.

Se voi merkitä hierontatuolia, sähköpyörää tai erityisen tarkasti suunniteltua työpisteen valaistusta. Hyvinvointia ovat myös toimivat työkoneet ja yleinen viihtyvyys. Näihin kaikkiin tarjoamme leasingia oivallisena ratkaisuna kustannusten jaksottamiseen.” Leasingsopimus madaltaa Myyryn mukaan yrityksen kynnystä panostaa työhyvinvointiin.

 

Resurssit ydinliiketoimintaan - Leasing antaa vapautta investoida!

 

Leasingsopimuksessa kuukausikustannus jää kohtuulliseksi ja sopimus voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeisiin sopivaksi.

”Leasing helpottaa strategista kassasuunnittelua ja budjetointia. Se jättää asiakkaalle taloudellista liikkumatilaa panostaa työntekijän viihtyvyyteen tavalla, joka muuten voisi olla vaikeaa. Tärkeintä on, että yrityksellä on resurssit keskittyä ydinliiketoimintaan. Leasing antaa vapautta investoida, olipa kyse liiketoiminnan perusinvestoinneista tai työnhyvinvoinnista. Kyllähän terveellä pohjalla oleva liiketoiminta on myös hyvinvointia yritykselle.”

Taloudenpidon näkökulmasta omistaminen ei aina ole järkevää. ”Miksi yrityksen taseessa kannattaisi pitää esimerkiksi 100 000 euron edestä sähköpyöriä”, Myyry kysyy. ”Nämä ovat asioita, joista kannattaa keskustella myös oman kirjanpitäjän kanssa”, hän lisää.

Usein keskustelu asiakkaan kanssa alkaa, kun Myyry tiedustelee, miten yritys pitää työntekijöiden viihtyvyydestä huolta. Potentiaalisen asiakkaiden kanssa käydään yleensä läpi yhtiön tarpeita tuoteryhmä kerrallaan. ”Mietimme yhdessä, milloin leasing on järkevä vaihtoehto ja milloin omistaminen kannattaa. Jos esimerkiksi asiakas harkitsee hierontatuolia, kahvikonetta tai pelikonsolia, kannattaa pohtia, onko sellaisella jälkimarkkinaa eli millainen on tuotteen elinkaari. Kun puhutaan 1–10 vuoden elinkaaresta niin silloin leasing on oivallinen vaihtoehto”, Myyry sanoo.

Pitkäikäiset työkoneet ja kiinteistöt sen sijaan kuuluvat asioihin, jotka todennäköisemmin säilyttävät arvonsa hyvin. Toki leasing soveltuu myös pitkäikäisiin investointeihin, jolloin hinnoittelussa on hyvä huomioida oletettu jälkimarkkina-arvo. grenkellä perussääntönä kuitenkin on, että rakennuslupia vaativiin projekteihin ei lähdetä mukaan.

Myyry on todennut, että leasing on paikoin aatteellinen kysymys. ”Monille se on osa strategista suunnittelua, mutta olen tavannut myös ihmisiä, joille omistaminen on itseisarvo. Sellaista ajattelua tapaa useimmiten vanhemmassa ikäpolvessa. Nuoremmille ikäpolville leasing voi olla arvokysymys. Itsekin olen tottunut kulttuuriin, jossa asioilla on kuukausimaksu ja käyttäminen on omistamista tärkeämpi arvo.”

Leasing voi arveluttaa yksinkertaisesti myös siksi, että yrityksellä ei ole siitä aiempaa kokemusta. ”Silloin ehdotan asiakkaalle vaikkapa, että ottakaa pari sähköpyörää ja yksi hiljainen tila. On tärkeää madaltaa kynnystä. Voi kokeilla muutamalla pienellä investoinnilla, joita voivat olla esimerkiksi kahvikone, hiljainen työtila tai sähköpyörä.”

Myyry uskoo, että leasingin suosio kasvaa, kun suhtautuminen omistamiseen muuttuu. Murros on jo tapahtumassa. ”Uusi sukupolvi, joka osin on jo noussut johtotehtäviin, ei edeltäjiensä tavoin enää ole kiinnostunut omistamisesta. Tulevaisuuden johtajat miettivät aiempaa enemmän leasingiä strategisena valintana. Entistä enemmän resursseja keskitetään ihmisiin ja heidän hyvinvointiinsa.”

 

Kuvan tekijänoikeus: iStockphoto